Aihearkisto: Kristinusko

Protestanttimeininkiä

Ei balilaisen hindutemppelin värikästä väentungosta, ei jaavalaisen buddhalaistemppelin seesteisen raukeaa tunnelmaa, ei malesialaisen kiinalaistemppelin savuavia suitsuketikkuja, ei isokokoisia ristiinnaulittuja Malukun katolilaisten tapaan, eikä moskeijan mystisiä arabikoukeroita. Mutta kylläkin virkamiestyylistä puhetta ja saarnaa kraka kaulassa. Myös uskontunnustus, Isä meidän, kolehdinkeruu ja virrenveisuu kuulostivat ja näyttivät aidon protestanttisilta…

kirkko IMG_9625

Mansuar:n saaren protestanttikirkko. (Saksalaislähetyssaarnaajat ovat olleet ilmeiisen ahkerina ympäri Papuaa.)

kirkko IMG_9619

Miehet istuivat alttarilta katsoen oikealla ja naiset vasemmalla. Keskellä näytti istuvan sekä että.

kirkko IMG_9620

Ihan kuin Rinteenkulman kauppakeskuksen käytävän katto.

kirkko IMG_9622

Lopuksi ulko-ovella käteltiin kirkon työntekijät. Ja kyllä kaikki vähän vanhemmat ihmiset halusivat tulla meitäkin kättelemään…

Mainokset

Kirkkovene

Mambetron Homestayn Y pyysi meitä protestanttien sunnuntaikirkkoon lähisaarelle ja sinnehän siis piti mennä veneellä. Siispä tässä muutamia kuvia kirkkoveneestä. Puolikesy papukaijakin halusi mukaan, mutta se saatiin lopulta kepin nokkaan ja siitä edelleen rantapensaikkoon. Aika terävät kynnet ko. linnulla. Ja nokka!

kirkkovene IMG_9556

Sunnuntaiaamu.

kirkkovene IMG_9561

Kirkkoveneessä.

kirkkovene IMG_9563

Ei kai tuo yritä mukaan?!

kirkkovene IMG_9572

Terävät kynnet ja nokka!

kirkkovene IMG_9575

Seuraava uhri.

kirkkovene IMG_9587

Kukkuu!

kirkkovene IMG_9577

Korvalehti vaarassa.

kirkkovene IMG_9589

Kepin nokassa rantapusikkoon.

kirkkovene IMG_9599

Kirkko näkyvissä.

Katolilaista näköistaidetta

Näköjään Kei-saarten katolilaiset ovat näköistaiteen ystäviä. Tässä muutama esimerkki, mutta täällähän näitä riittää…

jeset IMG_7144jeset IMG_7138 jeset IMG_7140

Yksi risti, kaksi…

Kota Ambonin kadunvarsilla on lukematon määrä ristejä. Erityisen paljon niitä on näköjään askarreltu muovisista Aqua-pulloista. Siinä, missä hindulaisuus näkyy joka paikassa Balilla ja toisaalta musliminaisten huivit ja moskeijoiden rukouskutsut näkyvät ja kuuluvat melkein kaikkialla muualla Indonesiassa, näyttävät Malukun kristitytkin kovasti tuovan esille uskonnollisia symbolejaan, erityisesti tuota ristiä. Jeesuksiakin on toki siellä täällä…

Tässä yhden sunnuntaipäiväkävelyn varrelta muutama esimerkki.

x IMG_5964 x IMG_5965 x IMG_5966 x IMG_5967 x IMG_5970 x IMG_5972x IMG_5973x IMG_5974x IMG_5975x IMG_5982x IMG_5983x IMG_5999x IMG_6004x IMG_6008x IMG_5979x IMG_6013x IMG_6014x IMG_5986x IMG_6000x IMG_5984x IMG_6034x IMG_6035x IMG_6037x IMG_6042x IMG_6031x IMG_6033x IMG_6029x IMG_6030

Jouluaatto kraaterijärvellä

Maninjau on yksi länsisumatralaisista kraaterijärvistä. Olimme täällä viimeksi v. 2006, jolloin myös ystävämme I oli vielä aivan tuore tuttavuus. Eilinen matka NSP:n kalastajakylästä kahdella autolla kesti vaivaiset 7 tuntia (sisältäen tosin McDonald’s-lounaan Padangissa).

Jouluaattoaamun kunniaksi Lo:n mökin sängylle oli ilmestynyt kasa joululahjoja, joiden kimppuun lapset innolla ryntäsivät. Paketeista löytyi mm. koruja ja uusia kirjoja (esim. L:lle ekaluokan matikankirja) ja lisäksi sellainen vuori karkkia ja suklaata, että kyllä näillä hyvä jouluähky tulee.

Selamat Natal!

joulu IMG_2018

Selamat Natal!

joulu IMG_2020

Meillä oli tänä vuonna tämännäköinen joulupukki.

joulu IMG_2006

Järvenrantamökissämme lahjojen keskellä.

joulu IMG_2001

Jouluähky tulossa.

joulu IMG_2019

Preesenttiä!

joulu IMG_1989

Näissä maisemissa…

Joulunodotusta

Malesiassa ja Indonesiassa joulu on tärkeä kaupallinen juhla ja vähintään pidennetty viikonloppu uskontokunnasta riippumatta. Joulufiilikseen pääsee ainakin kauppakeskuksia kiertämällä. Tosin 6-v:n mielestä on hassua, että tropiikista löytyy joulukrääsää, joka hänen mielestään kuuluu Suomeen ja talveen, eikä esim. Penangiin ja tropiikkiin.

Meidän perheessä jouluperinteisiin alkaa kuulua myös tropiikissa itse anopin perinteisellä ohjeella keitetty glögi (joko punaviini- tai mehupohjalle).

joulu 1

Lumiukko ja kuuset yms. Queensbay Mall:ssa.

joulu 3

Joulukuusi 1st Avenue Mall:ssa.

joulu 2

Glögi kiehumassa meidän Penangin asunnon keittiössä. Neilikkaa, tähtianista ja kanelia eli Indonesian maustesaarten parhaita antimia.

Uskonnot liikenteessä

Indonesian perustuslain mukaanhan maassa on uskonnonvapaus. Kansallisideologia Pancasila sanoo, että kaikkien indonesialaisten pitää uskoa yhteen jumalaan (ei moneen eikä varsinkaan ei-yhteenkään). Virallisesti tunnustetaan kuuden uskonnon olemassaolo: islam, protestantismi, katolilaisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus ja konfutselaisuus. Muslimeja on n. 207,2 miljoonaa (87% kansasta), protestantteja n. 16,5 miljoonaa (7%), katolilaisia n. 6,9 miljoonaa (3%), hinduja n. 4,0 miljoonaa (alle 2%), buddhalaisia n. 1,7 miljoonaa (alle 1%) ja konfutselaisia n. 0,1 miljoonaa (puoli promillea kansasta).

Indonesiassa on tätä nykyä asukkaita noin neljännesmiljardi eli kyseessä on maailman neljänneksi väkirikkain valtio (Kiinan, Intian ja USA:n jälkeen). Samalla tämä kaakkoisaasialainen saaristo on väkiluvultaan selvästi suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesialaismuslimeista 99% on sunneja ja vain pieni vähemmistö on shiioja. (Islamin pääsuuntausten lisäksi maasta löytyy pieni Ahmadiyya-lahko, joka syntyi Intiassa reilut sata vuotta sitten ja jota ei muiden muslimien piirissä oikein pidetä islamilaisuutena laisinkaan.)

Tutkimusten mukaan Indonesia on yksi niistä maista, joissa uskonto on läsnä kaikkein eniten ihmisten arjessa, mitä ei tosiaankaan voi olla huomaamatta, sattuipa sitten olemaan missäpäin tahansa tätä laajaa saaristoa tai minkä tahansa uskonnollisen ryhmän dominoimalla alueella. Jo liikennemerkitkin kertovat, missä mennään:

bakar ada upacara

Esim. Balilla ei voi ajaa montaakaan kilometriä törmäämättä puolittain tiellä olevaan kylttiin, jossa käsketään hiljentämään vauhtia ko. paikassa menossa olevan uskonnollisen seremonian takia.

liikennemerkki moskeija

Yleinen liikennemerkki melkein joka puolella Indonesiaa: Moskeija edessä!

liikennemerkki kirkko

Tämä merkki kertoo, että edessä on kirkko, joka on joko protestanttinen tai katolinen. Nämä kaksi erotetaan Indonesiassa aina selvästi omiksi uskonnoikseen. Katolilaisuus on alunperin lähinnä portugalilaisperäistä; portugalilaisethan olivat Kaakkois-Aasian saariston ensimmäiset eurooppalaiset kolonialistit. Protestanttisuuntaukset taas ovat lähinnä hollantilaisten siirtomaaisäntien tuomisia.

liikennemerkki hindutemppeli

Lähinnä vain Balin saarella näkee näitä hindutemppelistä varoittavia liikennemerkkejä.

liikennemerkki vihara

Tämä buddhalaispyhäkön eli viharan oma liikennemerkki löytyi luonnollisesti Borobudurin liepeiltä.

liikennemerkkijuttuun A

Toivottavasti riittävän rauhaisa monikulttuurinen rinnakkaiselo voi jatkua Indonesiassa siitäkin huolimatta, että maailman kriisit ja vastakkainasettelut maailmanpolitiikassa heijastuvat väkisinkin myös joidenkin paikallisten perusindonesialaisten kuumapäiden ajatteluun ja toimintaan.