Aihearkisto: Islam

Masjid Istiqlal

Masjid Istiqlal on Indonesian kansallismoskeija ja samalla koko Kaakkois-Aasian suurin moskeija. Paikan arabiankielinen nimi viittaa vapauteen/itsenäisyyteen. Moskeija avattiin Merdeka-aukion kulmille v. 1978.

pIMG_0084

A:n edellinen moskeijavierailuhan oli pikkuruisessa banyuwangilaisessa kylämoskeijassa. Nyt oli vuorossa siis Indonesian suurikokoisin pyhäkkö.

pIMG_0100

Istiqlal tarkoittaa siis itsenäisyyttä. Itsenäisyyden kunniaksi paikalla aiemmin sijainnut koloniaaliaikainen kuningatar Wilhelmiinan puisto sai 1970-luvulla luvan tehdä tilaa uudemmalle arkkitehtuurille.

pIMG_0097

Ohjeita rukoilijoille. Kännykät kiinni ja rivit täyteen ilman turhia aukkopaikkoja, kiitos!

pIMG_0095

Jakartan virallinen aikataulu.

pIMG_0094

Allahu akbar.

pIMG_0090

Meidän seurueen kristityt yläparvella lainakaavuissaan.

pIMG_0089

Kaakkois-Aasian suurin epäilemättä.

pIMG_0086

Merdeka!

Surga yang tak dirindukan

A:n opinnot Indonesian kielen ja kulttuurin saralla jatkuivat Bali Gallerian XXI-elokuvateatterissa ”Surga yang tak dirindukan” -elokuvan parissa. Kielenopiskelua tosin vähän haittasi se, että elokuva oli yllättäen tekstitetty englanniksi. Mutta oikeasti oli mielenkiintoista katsoa taas sellainen uunituore indonesialainen muslimielokuva, jonka oli juuri ehtinyt lukea myös kirjana. Tosin tällä kertaa elokuvan juoni oli kovasti erilainen kuin kirjan tarina. Kirjassa ykkösvaimon suhtautuminen miehen kakkosavioliittoon jäi vähän auki, mutta elokuvassa tarinaa kehiteltiin selvästi pidemmälle.

Ei-muslimikulttuurissa elokuvan tarinaa ei oikein voisi kertoa uskottavasti. Vai mitä olette mieltä tällaisista juonenkäänteistä: (Varoitus! Juonipaljastuksia!)

  • Tarina sijoittuu Keski-Jaavalle Yogyakartan kaupunkiin ja Muntilaniin (Borobudurin lähelle muuten).
  • Miespäähenkilö Pras on arkkitehti, joka on jäänyt orvoksi lapsena. Pras näki pikkupoikana äitinsä juoksevan tahallaan auton alle. Uskonnosta orpopoika sai sitten lohtua ja suunnan elämälleen. Halusi aina auttaa muita ja tehdä maailmasta paremman paikan kaikille.
  • Miehen ykkösvaimo Arini on kirjailija ja harras muslimi myös. Perheessä on päiväkoti-ikäinen tyttö. Kirjassa oli lisäksi myös tytön pikkuveli, mutta elokuvassa tällaista ei ollut, mutta tyttö nimenomaan kovasti toivoi pikkuveljeä itselleen. Vasta Arinin oman isän hautajaisissa tälle paljastuu, että isällä onkin koko ajan ollut salassa toinen perhe.
  • Kolmas päähenkilö Mei on puoliksi bule. Isä jätti aikoinaan indonesialaisvaimonsa ja 12-v. tyttärensä ja perusti uuden perheen Jakartaan. Tämän seurauksena Mein äidin elämä meni risaiseksi ja tämä kuolikin päihteisiin. Näin myös Mei jäi orvoksi (siis isä häipyi tytön elämästä ja äiti kuoli).
  • Mei raiskataan työpaikallaan ja tämä on viimeisillään raskaana ja yrittää päästä naimisiin nettideitin kanssa ennen lapsen syntymää, ettei lapsen tarvitsisi syntyä avioliiton ulkopuolella. Mei tulee kuitenkin huijatuksi, eikä häitä oikeasti ole, vaikka Mei menee sovitusti muka omiin häihinsä. Tämä on jo Meille liikaa ja tämä lähtee ajamaan hääpuku päällä itsemurhatarkoituksessa.
  • Mei ajaakin Bemarillaan ojaan juuri työmatkalla olevan Pras:n edestä. Pras toimittaa hänelle ennestään täysin tuntemattoman onnettomuusuhrin sairaalaan, jossa lapsi syntyy ja koska lapsen äiti ei ole tajuissaan, Pras:a pyydetään ottamaan vastuuta tilanteesta. Pras mm. päättää vastasyntyneen pojan nimeksi Akbar Muhammad.
  • Mei tulee tajuihinsa ja huomaa, ettei itsemurha onnistunutkaan. Niinpä tuore äiti kiipeää sairaalan katolle viimeistelläkseen suisidinsa hyppäämällä. Tässä vaiheessa Pras jo tietää Mein orpoudesta, raskaudesta ja häiden epäonnistumisesta sekä itsemurhatoiveista, koska tälle on toimitettu mm. Mein puhelin, johon tämä on tehnyt itsemurhavideoviestin hunsvotti-isäänsä varten (mutta tokihan utelias Pras on tämän videon jo ehtinyt katsoa).
  • Pras yrittää pelastaa itsemurhakandidaatin hengen ja lopulta, kun Mei jo roikkuu räystään ulkopuolella, Pras saa tämän kipuamaan takaisin katolle lupaamalla mennä naimisiin tuoreen äidin kanssa. Pari Pras:n kaveria tulee sairaalaan, jossa pidetään eräänlainen pikavihkiminen (eikä ykkösvaimo Arinille tästä tapahtumasta kerrota mitään).
  • Näiden sairaalatapahtumien takia Pras tulee viikonlopun viettoon appivanhempiensa luo vähän myöhässä (Arini-vaimo ja Nadia-tytär ovat menneet siis jo aiemmin). Kun Pras pääsee perille, ollaankin juuri viettämässä appiukon hautajaisia (tämä juonenkäänne on uskottava siksi, että muslimihautajaisethan pitäisi järjestää mahdollisimman pian kuoleman jälkeen). Se, että Pras ei tiennyt appiukon kuolemasta, onnistutaan tarinassa perustelemaan sillä, että miehen kännykästä oli loppunut akku, eikä lataaminenkaan onnistunut, joten tieto ei siis kulkenut. Hautajaisiin saapuu myös appiukon sureva kakkosvaimo lapsineen ja tieto tästä isän toisesta perheestä on luonnollisesti karmea järkytys Arinille. Tämä vannottaa miestään Prasia, ettei tämä koskaan saa aiheuttaa samanlaista kärsimystä vaimolleen ja lapselleen. Tässä vaiheessahan Pras tietysti kiemurtelee vaikeana, sillä on juuri samana päivänä ehtinyt mennä siellä sairaalassa naimisiin itsemurhaisen onnettomuusuhrin eli Mein kanssa.
  • Myöhemmin erilaisten sattumusten kautta Arini saa tietää miehensä uudesta perheestä. Tässä kohtaa ollaan hirveän dramaattisia, mutta Arinin oma äiti, joka on siis aikoinaan kokenut vastaavanlaisen tilanteen, muistuttaa tyttärelleen, että pitää olla pitkämielinen yms.
  • Arini ei tilannetta tietenkään sulata ja Pras:n on lähdettävä livohkaan.
  • Myöhemmin kuitenkin Nadia-tyttären takia Pras ja Arini lämmittelevät välejään.
  • Eräänlainen käännekohta elokuvan tarinassa on Prasin joutuminen huligaanijengin pahoinpitelemäksi, kun tämä maailmanparantaja oli taas mennyt väliin ja yrittänyt estää jonkun randomin ohikulkijan joutumisen raiskatuksi. Kun Pras makaa tajuttomana sairaalassa molemmat vaimot vierellään, kakkosvaimo Meistä alkaa tuntua, että on tässä näytelmässä vähän niin kuin ylimääräinen. Vaikka siis jo oli saanut miehen itselleen, kun Arini oli heittänyt Prasin ulos kotitalosta.
  • Arini kuitenkin päätyy kutsumaan Mein ja tämän vauvan sekä tietysti myös Pras:n asumaan saman katon alle. Tässä vaiheessa jo katsoja alkaa miettiä, että ihanko totta elokuvasta on väännetty moniavioisuutta puolustava puheenvuoro, vaikka kirjailija Asma Nadiaa on nimenomaan syytetty konservatiivisemmissa piireissä polygamian vastustamisesta.
  • Tarinapa ei sitten päätykään tähän, vaan Mei häipyy ja jättää poikansa hartaan muslimiperheen eli Prasin ja Arinin kasvatettavaksi sekä samalla perheen Nadia-tyttären kovasti toivomaksi pikkuveljeksi. Ei voi kuulemma olla oikein, että Mei tulisi onnelliseksi tuhoamalla jonkun toisen (tässä tapauksessa siis Arinin) onnen. Eli loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että yksi vaimo saisi kyllä riittää yhdelle miehelle. Amen.

Olipa yhdessä elokuvassa paljon sellaista, mistä ei muinoin perheterapiakoulutuksessa puhuttu mitään 😀

Elokuva tapahtumat muuten sijoittuivat Yogyakartaan ja sen ympäristöön, joten ihan tutun näköisiä maisemiakin näkyi 🙂

surga IMG_4145 surga IMG_4146 surga IMG_4150 surga IMG_4151

Islam Nusantara?

Olemme saaneet tutustua monenlaiseen uskonnonharjoittamiseen tämän monikulttuurisen Indonesianvuotemme aikana, sillä uskonnot ovat täällä mukana ihmisten päivittäisessä elämässä ihan eri intensiteetillä kuin esim. suomalaisessa normiarjessa. Kulttuuriperinteiden ja uskonnonharjoittamisen raja on tietysti aika häilyvä. Tosin samahan se on esim. suomalaisen joulunvietonkin kanssa (miltä osin se on uskonnonharjoittamista ja miltä osin paikallista ruokakulttuuria ja markkinataloutta).

Anyway, balilaisen hindulaisuuden, jaavalaisen buddhalaisuuden, Malesiassa kukoistavien perinteisten kiinalaisuskontojen ja tietysti erilaisten kristinuskon suuntausten lisäksi varsinkin Indonesian valtauskontoon eli islamiin on perehdytty varsin monipuolisesti. Näin tietysti paitsi siksi, että Indonesia sattuu olemaan maailman väkirikkain muslimienemmistöinen maa, niin toki myös siitä syystä, että suurin osa indonesialaisista ystävistämme ja tuttavistamme on islaminuskoisia.

Islam levittäytyi Indonesian saaristoon 1200-luvulta alkaen (vaikka ilmeisesti jo 700-luvulla täällä vieraili arabikauppiaita uuden uskontonsa kanssa). Ennen islamin saapumista Sumatran ja Jaavan kulttuuri oli pitkälti hindulaista ja buddhalaista sekä tietysti animistista. Vuosisatojen aikana islamin harjoittamisen arkeen sekoittui monenlaisia Indonesian saariston (=Nusantara) varhaisempia kulttuuripiirteitä ja uusiakin tapoja syntyi. Vähitellen indonesialaisella islamilla, jota jotkut kutsuvat Islam Nusantara:ksi, alkoi olla sellaisia paikallisia piirteitä, joita arabi-islamiin ei kuulunut. Tämä dilemma (eli Islam Nusantara vs. Islam Arab) näyttää keskusteluttavan indonesialaisia nykyään jonkin verran. Toiset näkevät, että ”puhdas” arabialainen islam ei saisi pitää sisällään mitään paikallisia piirteitä ja toiset taas näkevät, että kyse ei ole uskonnollisesta eriytymisestä vaan siitä, että uskonnon lisäksi on olemassa myös paikalliskulttuuria ja perinteitä, jotka ovat arvokkaita ja oikein, mikäli vain eivät ole ristiriidassa islamin periaatteiden kanssa.

Tuosta viimeisimmästä asiasta eli ilmiselvästä ristiriidasta perinteisten tapojen ja islamin välillä A:lla on ihan tuoreita omakohtaisiakin kokemuksia. Kun vierailimme valokuvaaja-P:n kanssa Siberutin viidakkosaarella, tapasimme tutun shamaanin, joka kertoi, että heidän perheensä uskonto on nykyisin islam (mikä oli tietysti siksikin hienoa, että viidakkoon rakennetusta uudesta moskeijasta jaettiin vaatetta ja muuta avustusta käännynnäisille). Mutta toisaalta meidätkin kutsuttiin viidakon keskelle perheen vanhaan perinnetaloon, jossa teurastettiin monta sikaa hääjuhlaherkuttelua varten. Kun ihmettelimme, eikös tämä perinteinen siansyönti nyt ole perheen uuden uskonnon vastaista, meille sanottiin, että kun palataan kylään moskeijan kupeeseen, ”tukitaan suut”, eikä tästä vanhojen perinteiden noudattamisesta sitten puhuta… Mutta tämä lienee ääriesimerkki.

Enemmän arabialaisen ja indonesialaisen islamin erojen pohtiminen kuulostaa näin maallikosta lähinnä teologiselta hiustenhalkomiselta. Minkälaista arabiankielistä Ramadanin päätösjuhlaan liittyvää toivotusta pitäisi lausua. Tai millaista uskonnollista päähinettä miehen pitäisi käyttää (perinteistä laatikkomallista malaijipäähinettä nimeltään ”songkok” tai ”peci” tai ”kopiah” vaiko turbaania eli ”sorban”).

Mutta perinteisesti indonesialaista islamia on pidetty hyvin suvaitsevaisena, joustavana ja esim. naisten huivit ovat olleet harvinaisia (yhtenä arabisaation merkkinä pidetäänkin mm. sitä, että huivien käyttö on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina). Hyvin tunnettua on myös se, että yksi saariston hartaimmista muslimikansoista eli länsisumatralainen Minang-kansa on ollut perinteisesti myös vahvasti matriarkaalinen yhteisö. Ja muutenkin Indonesiassa naisten asema bisnesten pyörittämisessä ja muussa kodin ulkopuolisessa elämässä on hyvin vahva.

Indonesialaista islamia ja indonesialaisia muslimeja tuntevasta tietysti mm. suomalaismediassa nykyään esiintyvä islam-kuva tuntuu kovin vieraalta.

islam IMG_0188

Tässä E tekee koulutehtävää penangilaisen moskeijan pihalla. Tehtävänä oli kertoa jostakin aasialaisesta uskonnosta…

pIMG_1710

Saudiarabialaisten rakentaman viidakkomoskeijan sosiaalityön mainos: mm. vaatteiden jakoa ja ilmaisia lääkkeitä tarjolla.

islam IMG_3910

The Jakarta Post:n pääkirjoituksesta 16.7.2015.

valentine IMG_6808

Länsisumatralaistytöt kampanjoivat peittävän vaatetuksen puolesta Valentinen päivänä.

islam IMG_0383

Jokaisella Indonesianmatkallamme olemme yleensä kiertäneet myös muslimivaatekauppoja.

hijab 4

Vaikka huiviostoksia onkin tehty vähän, niin kaiken muun lisäksi on K on päässyt kerran myös huivinkäyttökoulutukseen 🙂

hari raya IMG_3604

H ja A catwalkilla…

hatta 6 IMG_8582

Tämännäköinen on perinteinen malaijipäähine ”songkok”, jota muslimimiehet käyttävät mm. moskeijaan mennessään. Kuvassa Indonesian ensimmäinen varapresidentti Hatta.

Jaavalaiset häät

Taisivat olla jo tämän Amatsinrake-vuoden kolmannet hääjuhlat, joihin saimme kutsun. Kiitos vain I ja E, että saimme olla mukana juhlimassa tärkeää päiväänne!

Selamat Menempuh Hidup Baru!
Happy Wedding!

Hääpaikka oli tunnin automatkan päässä. Lähdimme aamulla jo ennen klo 8:aa ja olimme takaisin kotona taas puolen päivän jälkeen. Koska olimme ikään kuin sukua (Iso kiitos H:lle tästäkin!!!), saimme olla mukana seuraamassa mielenkiintoista seremoniaa morsiamen kotona jo ennen kuin esim. naapurit ja muut tutut alkoivat tulla paikalle.

Seremonia oli värikäs ja sisälsi paljon monenlaista symboliikkaa. Seuraava lista tapahtumien kulusta ei tokikaan ole ihan kattava, eikä järjestyskään ehkä ollut ihan tällainen, mutta mm. näitä juttuja nähtiin:

  • Morsian ja morsiamen perhe saapuivat ”alttarille” eli punaiselle matolle.
  • Sulhanen tuli myös paikalle, mutta tämän vanhemmat jäivät vielä ”ulkopuolelle”.
  • Morsiusneito ja sulhaspoika kantoivat kembang mayang -nimisiä ”kukka-asetelmia” neitsyyden symbolina.
  • Morsian ja sulhanen heittivät toisiaan köynöskasvin lehdillä (sama kasvi, josta saadaan lasten iloksi vihellyspillejä ja vieläpä sama lehti, jonka sisään käärittynä perinteisesti nautitaan betel-pähkinää). Tämä lehtien heittely tuo hyvää onnea ja suojelee pariskuntaa ulkopuolisilta häiriötekijöiltä tms…
  • Sulhanen rikkoi jalallaan polkemalla kananmunan, mikä kuulemma tarkoittaa sitä, että jatkossa ei sitten olla enää neitsyitä. Muna oli tosin modernisti muovipussin sisällä, joten turhalta ylimääräiseltä sotkulta vältytään. Mitähän tämäkin nyt sitten mahtaa tarkoittaa nykypäivän Indonesiassa, jossa niin voimakkaasti propagoidaan perhesuunnittelun puolesta?
  • Morsian pesi sulhasen jalat vedellä, jossa on kukkia (tämä on eräänlainen laadunparannustoimenpide, jonka tarkempaa merkitystä ei viitsi tähän koko perheen blogiin oikein laittaakaan).
  • Sulhanen avusti morsiamen ylös seisomaan merkiksi miehen ja naisen samanarvoisuudesta.
  • Morsian siirtyi seisomaan sulhasen vasemmalle puolelle eli lähelle sydäntä.
  • Morsiamen äiti laittoi pariskunnan harteille punaisen liinan (kahdesta tulee nyt yksi).
  • Morsiamen isä edestä ja äiti takaa ohjaa pariskunnan näiden paikalle hääjuhlapaikan ”näyttämölle”.
  • Sitten istutaan isän polvella. Morsiamen isä tässä punnitsee, kumpi on tälle tärkeämpi, oma tytär vai tyttären tuore aviomies. Punnituksen lopputulos menee aina tasan eli tämä symboloi sitä, että sulhasesta tulee morsiamen perheessä yhtä tärkeä kuin omat lapset ovat vanhemmilleen.
  • Sulhanen kaatoi omasta pussukastaan riisinjyviä ja kolikoita morsiamen omaan pussukkaan. Toisin kuin analyytikot voisivat ehkä kuvitella, tässä kuvataan sitä, että miehen hankkimat tienestit ja elanto kuuluvat vaimolle. Morsiamen pussukka vietiin tämän vanhemmille näytille.
  • Morsian syöttää ja juottaa sulhasta ja päinvastoin. Tämähän on siis tietysti sitä, että aviopuolisot huolehtivat toinen toisistaan mahdollisimman hyvin.
  • Niin, ja toki jossakin vaiheessa myös sulhasen vanhemmat pääsivät ”näyttämölle”.
  • Lopuksi morsian ja sulhanen vielä kiittivät kaikesta vanhempiaan ja pyysivät näiltä anteeksi (sekä omiltaan että appivanhemmiltaan). Anteeksipyytäjien päät vanhempien sylissä.

Hienot juhlat! Ja ruoka oli taas niin hyvää!

haat IMG_3693

Sen verran iso porukka meitä häävieraita minibussin kyydissä, että piti pysähtyä välillä lisäämään ilmaa renkaisiin.

haat IMG_3846

Morsiamen kotitalon eteen tielle oli pystytetty hääteltta. Liikenteenohjaajat paikalla.

haat IMG_3705

L jaavalaisena.

haat IMG_3717

Ruokaa oli paljon ja se oli hyvää.

haat IMG_3726

Morsian saapuu.

haat IMG_3763

Jalkojen pesu.

haat IMG_3777

Punnitusoperaatio menossa.

haat IMG_3783

Hääseremonia oli mielenkiintoista seurattavaa. Varsinainen vihkiminen oli tapahtunut jo aikaisin aamulla.

haat IMG_3788

Riisiä ja rahaa miehen pussista naisen omaan pussukkaan.

haat IMG_3798

Morsian syöttää sulhasta (ja päinvastoin).

haat IMG_3822

Hääpari ei suinkaan ollut ainoa, jota kuvattiin.

haat IMG_3830

Seremonian juontamisesta ja lauluesityksistä vastasi alan ammattilainen. Myös kameramiehet olivat ilmeisen ammattitaitoista väkeä.

haat IMG_3844

Lo, E, I & S.

haat IMG_3837

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Idul Fitri

Selamat Hari Raya Idul Fitri
Mohon Maaf Lahir dan Batin

(Juhlapäivätoivotus ja anteeksipyyntö.)

Ramadan-paastokuukauden päätösjuhla on Indonesiassa nimeltään Lebaran tai Idul Fitri. Aktiivinen ja sosiaalinen päivä sekä paljon herkuttelua!

A pääsi mukaan lähimoskeijan aamurukoukseen, kun oikeaa koreografiaa oli ensin harjoiteltu isäntäperheen olohuoneessa. Sitten otettiin virallisia ryhmäkuvia ja alettiin syödä niitä kaikkia herkkuruokia, joita viime päivät oli valmistettu. Kiersimme myös lähitaloja, joissa kaikissa oli vieraita varten tarjolla niitä monenlaisia pikkuleipiä, joiden kimpussa H ja K:kin olivat aiemmin ahertaneet. Ja lapset saivat monessa paikassa rahaa lahjaksi.

sholat IMG_3590 sholat IMG_3592 sholat IMG_3595 sholat IMG_3596 mesjid IMG_3684hari raya IMG_3602 hari raya IMG_3604 hari raya IMG_3607 hari raya IMG_3619 hari raya IMG_3643 hari raya IMG_3653 hari raya IMG_3659 hari raya IMG_3668 hari raya IMG_3672 hari raya IMG_3675idul fitri Selamat Hari Raya Idul Fitri 1436 H IMG_3466

Ketupat

Tänään askarreltiin. Siinä, missä suomalaiseen jouluun on joskus liittynyt olkihimmeleiden väsäämistä, juhlistavat Indonesian muslimit tärkeintä juhlaansa Lebarania (eli paastokuukauden päättävää Idul Fitri:ä) ketupat-koristeilla. (Balin hindujen tärkeä Galungan-juhla osuu muuten tänä vuonna samaan aikaan Lebaranin kanssa ja sattumoisin myös Balin hindulaiseen juhlaperinteeseen kuuluvat nämä samaiset ketupat:t.)

Varsinaisesti ketupat tarkoittaa palmunlehdistä solmitussa kuutiomaisessa paketissa keitettyä kiinteää riisimöykkyä kyseisine päällysteineen. Ketupatin suomennos voisi olla ”paketoitu riisikakku”.

Eli oikeasti kyseessä ei olekaan mikään varsinainen juhlakoriste, vaan tämä pakettiriisin paketti on muuttunut ajan saatossa merkittäväksi juhlasymboliksi. Taas analogia suomalaiseen jouluun: Meillä saatettaisiin kuuseen laittaa roikkumaan koristeltuja piparkakkuja…

Vähän meinasivat sormet mennä solmuun, kun kahta pitkää ja kapeaa palmunlehtisuikaletta yritettiin solmia yhteen oikeassa järjestyksessä pujotellen.

ketupat IMG_3520

Tästä se lähtee: vasen ylös ja oikea alas. Sitten vain oikea vasemman kanssa lomittain: yli, ali, yli…

ketupat IMG_3512

Tässä vaiheessa näyttää vielä aika epätoivoiselta.

ketupat IMG_3517

Jämäkkää opetusta emäntämme poliisiveljen ohjauksessa: onnistuihan se!

ketupat IMG_3528

Näitähän alkoi syntyä. Mallikappaleista oli apua seuraavia viritelmiä värkätessä.

ketupat IMG_3535

Jee!

idul fitri IMG_3461

Tässä ammattilaisen tekemä nippu.

idul fitri Selamat Hari Raya Idul Fitri 1436 H IMG_3466

Tietokoneella olikin sitten jo paljon helpompaa askarrella. Tässä A:n omatekemä Idul Fitri -kortti. 🙂

ketupat IMG_3562

Seuraavana aamuna palmunlehtikotelot täytettiin riisillä (puolilleen, jotta riisille jää tilaa laajentua, kun se keitetään).

ketupat IMG_3546

Kourallinen riisiä.

ketupat IMG_3559

Tähän asti.

Paasto

A pääsi vihdoin kokeilemaan ihkaoikeita paastoaikatauluja, kun Itä-Indonesian kristityt ja Balin hindulaiset alueet jäivät taakse. Kello kolme herätys syömään, sitten n. klo 4:10 – 17:20 ilman ruokaa, juomaa, liikoja viihdykkeitä, riitoja, negatiivista asennetta jne… Kylläpä sitten muutenkin erityisherkulliset sapuskat maistuvat illalla!

puasa IMG_0300

Riisipeltokävelyllä kuluttamassa aikaa. Jaksaa, jaksaa…

puasa IMG_0315

Sate-vartaita grillataan takapihalla.

puasa IMG_0310

Takapihan puusta poimittuja tähtihedelmiä (belimbing) keittiössä odottamassa auringonlaskua.

puasa IMG_0292

Itäjaavalaisen kanavan varrella. A:lla jo posket lommolla?

puasa IMG_0295

Nyt se laskee!

puasa IMG_0304

Vielä pari minuuttia!

puasa IMG_0326

H:n normiaamupala. Vitamiineja tarvitaan varastoon Suomeen paluuta varten. A:han oli oman aamupalansa syönyt jo ennen neljää…