Aihearkisto: Balin hindulaisuus

Uskonnot liikenteessä

Indonesian perustuslain mukaanhan maassa on uskonnonvapaus. Kansallisideologia Pancasila sanoo, että kaikkien indonesialaisten pitää uskoa yhteen jumalaan (ei moneen eikä varsinkaan ei-yhteenkään). Virallisesti tunnustetaan kuuden uskonnon olemassaolo: islam, protestantismi, katolilaisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus ja konfutselaisuus. Muslimeja on n. 207,2 miljoonaa (87% kansasta), protestantteja n. 16,5 miljoonaa (7%), katolilaisia n. 6,9 miljoonaa (3%), hinduja n. 4,0 miljoonaa (alle 2%), buddhalaisia n. 1,7 miljoonaa (alle 1%) ja konfutselaisia n. 0,1 miljoonaa (puoli promillea kansasta).

Indonesiassa on tätä nykyä asukkaita noin neljännesmiljardi eli kyseessä on maailman neljänneksi väkirikkain valtio (Kiinan, Intian ja USA:n jälkeen). Samalla tämä kaakkoisaasialainen saaristo on väkiluvultaan selvästi suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesialaismuslimeista 99% on sunneja ja vain pieni vähemmistö on shiioja. (Islamin pääsuuntausten lisäksi maasta löytyy pieni Ahmadiyya-lahko, joka syntyi Intiassa reilut sata vuotta sitten ja jota ei muiden muslimien piirissä oikein pidetä islamilaisuutena laisinkaan.)

Tutkimusten mukaan Indonesia on yksi niistä maista, joissa uskonto on läsnä kaikkein eniten ihmisten arjessa, mitä ei tosiaankaan voi olla huomaamatta, sattuipa sitten olemaan missäpäin tahansa tätä laajaa saaristoa tai minkä tahansa uskonnollisen ryhmän dominoimalla alueella. Jo liikennemerkitkin kertovat, missä mennään:

bakar ada upacara

Esim. Balilla ei voi ajaa montaakaan kilometriä törmäämättä puolittain tiellä olevaan kylttiin, jossa käsketään hiljentämään vauhtia ko. paikassa menossa olevan uskonnollisen seremonian takia.

liikennemerkki moskeija

Yleinen liikennemerkki melkein joka puolella Indonesiaa: Moskeija edessä!

liikennemerkki kirkko

Tämä merkki kertoo, että edessä on kirkko, joka on joko protestanttinen tai katolinen. Nämä kaksi erotetaan Indonesiassa aina selvästi omiksi uskonnoikseen. Katolilaisuus on alunperin lähinnä portugalilaisperäistä; portugalilaisethan olivat Kaakkois-Aasian saariston ensimmäiset eurooppalaiset kolonialistit. Protestanttisuuntaukset taas ovat lähinnä hollantilaisten siirtomaaisäntien tuomisia.

liikennemerkki hindutemppeli

Lähinnä vain Balin saarella näkee näitä hindutemppelistä varoittavia liikennemerkkejä.

liikennemerkki vihara

Tämä buddhalaispyhäkön eli viharan oma liikennemerkki löytyi luonnollisesti Borobudurin liepeiltä.

liikennemerkkijuttuun A

Toivottavasti riittävän rauhaisa monikulttuurinen rinnakkaiselo voi jatkua Indonesiassa siitäkin huolimatta, että maailman kriisit ja vastakkainasettelut maailmanpolitiikassa heijastuvat väkisinkin myös joidenkin paikallisten perusindonesialaisten kuumapäiden ajatteluun ja toimintaan.

Viimeinen ilta Balilla (tällä kertaa)

Vietimme reppumatkamme aluksi siis 2½ kk Balilla; ensin kaksi viikkoa meren rannalla Amedissa ja sitten kaksi kuukautta riisipeltojen keskellä Pejeng Kangin:ssa, Banjar Pesalakan:n pikkukylän reunamilla.<

Haikeaa oli poistua noista maisemista ja mukavien naapureiden ja W-kokin hoteista. Kokkityttömme totesikin lopuksi, että alkoi parin kuukauden aikana tuntua kuin olisimme hänelle perheenjäseniä 🙂

Viimeisen illan vietimme juhlatamineissa läheisessä temppelissä. Naapurin pikkupoikakin oli opetellut vähän Baris-soturitanssia, mutta joutui toki vielä seuraamaan tarkasti, mitä liikkeitä edessä oleva edistyneempi tanssijapoika teki.

Lopuksi söimme serkusten kokkaamia balilaisherkkuja vielä kerran. Ei näihin ainakaan vielä kahdessa kuukaudessa ehtinyt kyllästyä.

sista 1

Meille kokattiin viimeinen ilta-ateria jo etukäteen iltapäivällä valmiiksi, koska temppeliseremoniat myöhemmin illalla pitivät kokkimme kiireisenä. Naapurin setä kävi vaihtamassa hellaan uuden kaasupullon.

sista 3

Tällä kertaa menimme eri temppeliin kuin aikaisemmin. Näitä temppeleitähän lähikylissä riittää.

sista 2

Naapurintytön kanssa temppelialueen portilla odottelemassa.

sista 4

Me balilaiset!

sista 5

Tyttöjen esittämä enkelitanssi.

sista 6

Toisena rivissä naapurin poika esittämässä Baris-tanssia. Pikkusisko sinivioletissa asussaan katselee välillä poispäin.

sista 7

Temppelijuhlan jälkeen kotiuduimme. Onneksi valmiiksi katettuun pöytään pääsi takapihan kautta, vaikka talon ovet olivatkin lukossa ja avain kokkimme hallussa.

sista 8

Kokin serkkupoika naapurista haki avaimen mopokyydillä ja pääsi sitten tarjoilemaan meille tempeä ja sate-vartaita ym.

sista 9

Täältä tähän.

Näin kootaan uhrilahja jumalille

Meidät kutsuttiin balilaiskotiin katsomaan, miten korkeat ruokauhrit oikein kootaan. Ennen vanhaan (itse asiassa vielä vuosi sitten tässä kylässä) käytettiin tikkuja, jotka tökittiin hedelmien ja muun syötävän läpi, jotta korkea keko saatiin pysymään pystyssä. Modernimpi tapa, joka on tosin kuulemma ollut kaupungeissa käytössä jo paljon pitempään, on sellainen, että keskellä olevaan puukeppiin asetellaan pyöreitä reunuksellisia kiekkoja, jotka ”lukitsevat” kullakin tasolla olevat hedelmät yms. paikoilleen.

Uhrilahjathan kannetaan temppeliin jumalten iloksi, mutta tuodaan sitten myöhemmin iltapäivällä takaisin kotiin ja syödään pois. Muurahaisten yms. varalta esim. muffinit on laitetettu telineeseen muovipusseissa. Toisinaan näkee oikein modernejakin versioita, joissa osa hedelmistä on korvattu virvoitusjuomatölkeillä.

Balilaisesta kalenterista näkyy, milloin mikäkin uskonnollinen juhla on. Näitä isoja uhrilahjoja tehdään vuodessa kuulemma noin kahdeksan kertaa. Pienempiä uhrejahan väkerretään päivittäin.

Ensimmäinen kuva on perinteisestä balilaisesta keittiöstä, jossa kokkimme on oppinut äidiltään perinneruokien kokkaustaidon, joka on tehnyt perheeseemme lähtemättömän vaikutuksen. Jos asustelette näillä main, pyytäkää meiltä yhteystiedot ja kutsukaa neiti W tekemään teille kotiruokaa.

bant 2 bant 3 bant 4 bant 5 bant 6 bant 7 bant 8 bant 9 banten 1 banten 2 banten 3 banten 4 banten 5 banten 6 banten 7 banten 8 banten 9

Temppelivierailu

Edellisillasta innostuneena A lähti naapurin W:n kanssa katsomaan, millaisia uhrilahjoja lähitemppeliin oli tänään tuotu.

Banten on jumalten iloksi rakennettu korkea keko, joka koostuu erityisesti hedelmistä ja muusta ruuasta (ja nykyisin myös mm. tölkkijuomista). Naiset kantavat uhrilahjat kotoa päänsä päällä. Korkeimmillaan koristeelliset rakennelmat voivat olla jopa 2-3 metriä korkeita.

Uhrilahjojen valokuvaamisen lisäksi A osallistui W:n kanssa rukoukseen, kuten W:n äidin ja pikkusiskon kanssa edellisyönäkin. Tästähän meinaa tulla päivittäinen tapa 😉 Lahjoitin temppelille toiseksi suurimman setelin, joka asetettiin lautaselle ja pirskotettiin pyhällä vedellä ja vietiin pappisrouvan toimesta alttarille.

Rukoushan meni jotenkin niin, että istuttiin maahan temppelin sisäpihalla. Mukana oli pieni astia pyhää vettä, suitsuketikut (toimivat rukouksen lähetysantenneina), vähän kukan terälähtiä ja pikkulautasellinen märkää riisiä. Miehet istuvat risti-istunnassa. Pappi antoi kellolla äänimerkkejä, joiden mukaan rukouksen vaiheet etenivät. Ensin vettä päälle, sitten käsiin vähän savua suitsuketikuista ja sitten kämmenet yhdessä otsan etupuolella. Välillä kädet olivat tyhjät ja välillä (kolme kertaa) sormien välissä oli myös kukan terälehtiä, joihin oli kauhaistu mukaan suitsukkeen savua. Lopuksi pirskotettiin pyhää vettä oikealle kämmenelle ja juotiin (taas kolme kertaa) ja lopuksi vettä vietiin kädellä myös pään päälle. Siinäpä se. Toisella kerralla sujui jo enemmän rutiinilla kuin ensimmäisellä.

Balilaiseen hindulaisuuteen kuuluvat oleellisena osana myös temppelialueella pidettävät kukkotappelut vedonlyönteineen. Meidän kylän temppelillä tätä veristä urheilulajia harrastetaan näköjään päivittäin.

Ai niin, jumalille uhratut hedelmäkasat yms. viedään myöhemmin takaisin kotiin, jossa herkut päätyvät ihmisten suihin. Näin ei voida menetellä demoneiden lepyttelemistä varten askarreltujen uhrilahjojen kanssa, mutta niissä voidaan käyttää myös pilaantuneita tarvikkeita, sillä pahikset eivät onneksi erota pilaantunutta ja syömäkelpoista ruokaa toisistaan. Jumalat siis vain nauttivat uhrilahjojen kauneudesta ja ihmisten kunnioituksesta yms., mutta itse tavarat voidaan käyttää uhraamisen jälkeen uudestaan. Paitsi sillä poikkeuksella, että jo kerran jumalille tarjottuja ruokia yms. ei voida käyttää enää toistamiseen uhrilahjan tekoon. Ne ovat ikäänkuin jo menettäneet sen jumalia kiinnostavan osan itsestään. Tämän balilaisen hindukulttuurin eri puolien opiskelu mahtaisi olla loputon urakka…

pp meru pp pintu pp pembawa pp antti pp pembawa b pp pembawa c pp api pp pemangkus pp pemangkus barong dll pp beras pp dalam pura pp banten 1 pp banten 2 pp banten 4 pp banten 6 pp banten 10 pp offering on the floor pp adu ayam pp ayam

Yö temppelissä

Wautsi wau!

Nyt on sitten vietetty ikimuistoinen yö balilaisessa hindutemppelissä. Lähitemppelistä on kuulunut juhlinnan ääniä monenakin yönä ja nyt temppelijuhlia on vietetty neljä päivää putkeen. On ollut täydenkuun juhlaa ja temppelin vuosipäivää. Tänä yönä klo 22 – 02 olivat vuorossa temppelitanssit. Oli oikeastaan hassua huomata, että turisteille tarkoitetut tanssiesitykset, joita olemme vuosien varrella käyneet katsomassa varmaan noin sata kertaa, ovat ihan oikeasti hyvä otos oikeista uskonnollisiin rituaaleihin liittyvistä tansseista.

Koska meillä oli nyt viimeisen päälle oikeanlaiset temppelivaatteet, pääsimme temppelin sisäpihalle asti. Sielläpä sitten A pääsi jopa rukoilemaan, saamaan pyhää vettä päälleen sekä maistamaan riisinjyviä ja painamaan niitä otsaa ja rintaa vasten. Siinähän ne sitten olivat komeina ihokoristeina koko loppuyön.

Hienosti jaksoivat lapsetkin seurata Barong-tanssia ja muutamaa muutakin tanssia ennen kuin väsy alkoi painaa ennen puolta yötä varsinkin K:aa, joka ei, toisin kuin pikkuveljensä, ollut ehtinyt nukkua päiväunia varastoon. Mutta H:n ja lasten poistuttua naapurin W:n saattamana kotimatkalle, A jäi vielä seuraamaan seremoniaa loppuun asti. Onneksi W tuli vielä takaisin selostamaan tapahtumien kulkua.

A kävi välillä kokeilemassa uhkapeliä (tappio vain rp 20.000). Uskonnollisiin rituaaleihin kuuluvat rahapelit (kuten myös kukkotappeluvedonlyönnit) eivät ilmeisesti ole Balilla laittomia, vaikka muuten Indonesiassa uhkapelaaminen onkin yleensä kiellettyä.

Eihän koko yötä olisi jaksanut bilettää edes temppelissä käymättä välillä vähän tankkaamassa. Surabayasta ja Malangista Itä-Jaavalta kotoisin oleva pariskunta oli pystyttänyt temppelin lähellä ruokakatoksen, josta sai kymppitonnilla oikein herkullisen lautasellisen bakso-lihapullakeittoa. Vähän kuulosti kurjalta, että perheen 7-vuotias tyttö on Surabayassa isovanhempien hoidossa ja käy siellä koulua, kun vanhemmat tienaavat baksoa keittämällä täällä naapurisaarella. Kuulemma noin kolmen kuukauden välein on mahdollista käydä tapaamassa lasta siellä kotipuolessa. Mutta ruokatauon jälkeen takaisin hindulaisen temppelijuhlan pyörteisiin.

Tässä temppelissähän asuu kaksi Barongia (ovat hyviksiä, jotka suojelevat kylää kaikelta pahalta; toinen näyttää vähän raidalliselta tiikeriltä ja toinen villisialta) ja lisäksi neljä pienempää jumalaa. Balillahan jumalia on lukematon määrä, joten muutama niistä toki riittää jokaiseen temppeliinkin. Yksi jumalista on erikoistunut kuolema-asioihin ja niinpä se lähtikin puoliltaöin ison valkopukuisen saattojoukon kera hakemaan vastikään kuollutta vainajaa jostain lähitalosta. Vainaja kannettiin temppelin edustan tanssipaikalle ja monenlaista rukousta yms. siinä toimitettiin ennen kuin kulkue jatkoi vainajan kanssa matkaa läheiselle hautausmaalle. Kuolema oli kyllä hyvin konkreettisesti läsnä satojen kyläläisten katsellessa toimitusta tiiviinä kehänä vainajan ympärillä.

Tämän keskiyön seremonian jälkeen tanssiesitykset jatkuivat vielä tasan klo kahteen asti, minkä jälkeen väkijoukko lähti purkautumaan temppelialueelta kylätielle. A:kin sai naapurin W:lta mopokyydin kotiin.

Balilla on siis paljon tärkeitä ja hyviä jumalia, joita halutaan pitää mahdollisimman onnellisina. Jumalia kunnioitetaan erityisesti erilaisin taidemuodoin (tanssit, maalaukset ja musiikki) sekä taidokkaasti kootuin uhrilahjoin. Mutta sitten on myös koko joukko demoneita. Näitä pahiksia taas lepytellään jatkuvasti mm. maahan laitettavilla uhrilahjoilla. Demoneista ei edes kuvitella päästävän kokonaan eroon, mutta hyvän ja pahan voi yrittää pitää tasapainossa.

Tässä yhteydessä lienee paikallaan muistuttaa, että toisin kuin esim. koulun uskonnon- tai elämänkatsomustiedon tunnilla mahdollisesti on opetettu, balilainen versio hindulaisuudesta on toki monoteistinen uskonto. Balilaisten mielestä on siis olemassa yksi jumala, mutta sillä nyt vain sattuu olemaan kolme tärkeää ilmenemismuotoa: Brahma, Vishnu (Wisnu) ja Shiva (Siwa) ja lisäksi jumaluus toki voi esiintyä lukemattomissa paikoissa ja olomuodoissa. Tämä hindulaisuudenkin näkeminen monoteistisena uskontona perustunee paljon Indonesian valtiolliseen Pancasila-ideologiaan (joka tarkoittaa viittä perusperiaatetta, joiden mukaan jokaisen indonesialaisen kuuluu elää etnisestä ja uskonnollisesta taustasta riippumatta). Yksi viidestä prinsiipistä on, että uskoo YHTEEN jumalaan, mikä toki monoteistisen islamin dominoimassa kulttuurissa onkin hyvin ymmärrettävä vaatimus. Siispä tämä periaate toteutuu myös Balilla eli ”Jumalten saarella”, kun vain oikein silmin katsotaan. Balilaiset vaikuttavat toki muissakin yhteyksissä kovin joviaaleilta ja joustavilta ihmisiltä. Itse asiassa harmoniaan pyrkiminen on balilaisessa kulttuurissa aivan keskeinen elementti. Jokaisen meistä pitää pyrkiä siihen, että omat pienet demonimme eli negatiiviset ajatukset ja vihantunteet eivät saa meissä liikaa valtaa…

Sen verran mielenkiintoisen näköistä, kuuloista ja tuoksuista oli tämä yö, että pitänee ostaa hetimiten sellainen balin hindulaisuutta käsittelevä kirja, josta tätä värikästä kulttuuria voisi opiskella lisää. Tai voisihan tänne jäädä asustelemaankin vähän pidemmäksi aikaa ja opetella näitä seremonioita ja erilaisia jumaluuksia ihan livenäkin.

p matkalla temppeliin

Matkalla kotoa temppelille.

p kaukaa

Melkein koko kylä oli paikalla.

p jumalat

Temppelin Barongit ja neljä muuta jumalaa.

p A rukoilee

Rukoilkaamme.

p A juo

Pyhää vettä.

p temppelin nurkassa

Temppelin nurkassa.

p barong

Barong. Hyvis, joka suojelee kylää kaikelta pahalta.

p barong ja pojat

E ja L seuraavat tarkasti Barongin liikkeitä.

p esitys

Monituntinen stand-up sai yleisön hörähtämään naurunremakoihin vähän väliä.

p H ja K

H ja K hienoissa perinnevaatteissaan. K kävi vielä ostamassa uusia vaatteita itselleen vain pari tuntia ennen temppeliin lähtöä. Hyppäsi kokkitytön mopokyytiin ja ajoi Pejengin torille vaihtamaan vähän liian pientä paitaa isommaksi. Samalla reissulla tyttö löysi itselleen hienon uuden sarongin.

p kata elmeri lassi

Lapset katsomossa. K tosin alkoi nuokkua ennen pikkuveljiään, jotka olivat ehtineet nukkua pitkät päiväunet varastoon.

p kuutamo

Vielä melkein täysikuu.

p tytot

K ja naapurintyttö.

p tanssitytot

Tanssitytöt.

p lapset katsomossa

5 tuntia temppelitansseja yms. putkeen. Alkoi muuten tuntua jaloissa.

p perhe

Tässä vielä perhepotretti ennen kuin H ja lapset lähtivät kotiin nukkumaan. A:han oli urhoollisesti paikalla loppuun asti (eli klo kahteen).

p pojat

Paikallisia lapsia esiintyjien jutut jaksoivat naurattaa. Seuraavana aamuna oli kyllä tiedossa kouluaamu, mutta kai siellä luokassa sitten jaksaa vähän väsyneempänäkin.

p uhkapeli

Vähän uhkapeliä muun uskonnonharjoituksen lomassa. Sijoitin parikymmentä tuhatta tuolle keltaiselle, mutta hävisin.

p bakso

Baksoa keskellä yötä.

p tyypit

Stand-up jatkuu.

p vainaja

Jumala kävi hakemassa puoliltaöin vainajan lähitalosta. Kulkue pysähtyi temppelille seremonioita varten ennen kuin jatkoi hautausmaalle. (Vainaja makaa tuossa lavalla, jonka päällä pitkäkyntinen jumala parhaillaan tanssii.)

p pahikset

Lopuksi vielä melko pitkään näiden neljän pitkätukan karjahtelua yms.

Viidakkokoulun teatteri- ja uintipäivä (Barong ja Taman Tirta)

Viidakkokoulun lukujärjestykseen tuli tiistaipäivälle sellainen muutos, että kaikki teoriatunnit (matematiikka, äidinkieli, englanti ja historia) peruttiin ja aamulla heti kahdeksan jälkeen lähdettiin autokyydillä Batubulanin kylään, joka on tunnettu mm. kivenveistäjistään ja balilaisista tanssiesityksistään. Toisin kuin Ubudissa, jossa tanssiesityksiä on vain iltaisin, Batubulanissa niitä on ainakin high season:n aikaan joka aamu klo 9.30. Koska kestosuosikeistamme kecak-tanssi oli käyty jo katsomassa P:n ja Kr:n kanssa, valitsimme Barong-hirviötanssin täydentämään viidakkokoulun opetussuunnitelmaa taideaineiden osalta. Myöhemmin on tarkoitus laittaa koululaiset kirjoittamaan (ja eskarilainen piirtämään) jotain näkemästään.

Barong-tanssihan kuvaa hyvän ja pahan välistä taistelua. Lopuksi monien vaiheiden jälkeen hyvä (eli Barong) tietysti voittaa pahan (jota edustaa pitkäkyntinen ja isotissinen Rangda-hirviö).

Tässä videonpätkä siitä, miten Barong hoitaa suisidaaliset miehet tolkkuihinsa:
http://youtu.be/TXeFLsAxTbo

bar 0

Barong. Meidän suosikki. Symppishirviö, joka taistelee pahiksia vastaan. Tämähän meillä Rovaniemelläkin vahtii eteisen ovea.

bar 1

Viidakkokoululaiset poseeraavat teatterin aulassa.

bar 2

Pappi siunasi paikkoja ja roiskutti pyhää vettä ympäriinsä ennen esityksen alkua.

bar 4

Apina nappaa Barongin tassusta kirpun pois. (Juoni on aika tuttu, kun on tämä ehkä sata kertaa käyty katsomassa parin viime vuosikymmenen aikana…)

bar 3

L:kin fanittaa Barongia.

bar 5

Ja silmät liikkuu!

bar 10

Rangda-pahis.

bar 7

Oli siellä muutama muukin. Meidän paikat eturivissä tietysti.

bar 6

K-18

bar 9

Pitkät kynnet ja isot tissit, niistä tuntee pahiksen.

bar 8

Miehet oli lumottu suisidaalisiksi, mutta Barong-hirviöpä nekin lopulta pelasti. Barong tulee, oletko valmis?

bar tt 1

Teatterista suoraan uimahallin kanttiiniin lounaalle. Tosin SC-Ropiikin päävalmentajan (taustalla) piti ehtiä ensin tekemään oma treeninsä alta pois. Tämä lounastunti käytettiin samalla englannin opiskeluun (lukemalla ääneen äskeisen tanssiesityksen englanninkielinen esite ja arvuuttelemalla lautasilla olleiden asioiden englanninkielisiä nimiä yms).

bar tt 2

Paikallisen lukion ekaluokkalaiset liikuntatunnilla. SC-Ropiikin päävalmentajalla oli paljon vähemmän peräänkatsottavia kuin lukion liikunnanopettajalla.

bar tt 4

Lukiolaiset juoksivat ensin allasta ympäri, minkä jälkeen pojat kahlasivat altaan matalassa päässä ja kisasivat joukkueittain liukumalla ja alkeellista vaparia yrittämällä. Tytöt katsoivat poikien tuntia altaan reunalla uikkarit päällä. Kun poikien allasaika oli ohi, he saivat lähteä kotiin ja tytöt pääsivät vuorostaan altaanseen.

bar tt 3

Tytöt saivat odottaa vuoroaan. (H ja L olivat tässä vaiheessa jo oman urakkansa suorittaneet.)

Kulttuuripläjäyksen jälkeen uintipainotteisen viidakkokoulun oppilaat kuskattiin taas Taman Tirtan 25m altaalle treenaamaan. Samaan aikaan paikalle sattui myös läheisen lukion ekaluokkalaiset, joiden liikuntatuntia katsellessa tuli kyllä mieleen, että kyllä omien lasten uimataidosta saa olla ihan ylpeä 😉

Hautajaiset, osa 2

Balin hindut siis uskovat jälleensyntymiseen, minkä varmistamiseksi polttohautajaisten jälkeen vainajan tuhkat toimitetaan mereen. Tuhkien mereen heittäminen on siis kolmas vaihe hautajaisrituaalien sarjassa. Ensinhän vainaja haudataan normaalisti hautausmaalle, myöhemmin hauta avataan ja vainaja tuhkataan ja lopuksi siis tuhkat heitetään mereen (tai jokeen, jos meri on liian kaukana).

Maahan hautaaminen voidaan joskus jättää väliin. Näin tehdään ainakin, mikäli perhe on niin varakas, että pystyy järjestämään itse polttohautajaiset ja mikäli lisäksi muutaman päivän kuluessa kuolemasta sattuu olemaan sellainen balilaisen kalenterin päivä, joka sopii polttohautajaisten viettoon (kaikki päiväthän eivät suinkaan ole sopivia polttopäiviä).

Usein siis kuitenkin vainaja ensin väliaikaisesti haudataan ja tuhkaus tapahtuu myöhemmin kylän yhteisenä tuhkauspäivänä, joita siis saatetaan järjestään esim. vain joka kolmas vuosi. Ihan halpaa ei yhteisiin polttohautajaisiin osallistuminenkaan ole, kuulemma n. 5-10 miljoonaa rupiaa (350-700 €). Todella rikkaiden ja varsinkin kuninkaallista sukua olevien hautajaiset maksavat miljardeja.

haut 1

Rannan temppeli.

haut 2

Tytöt ratsastivat hautajaisvieraiden ohi.

haut 3

Hautajaisväkeä.

haut 4

Meri.

haut 5

Viimeinen matka (ennen seuraavaa kierrosta).

haut 6

Merestä sinä olet tullut ja mereen pitää sinun jälleen tuleman.

haut 7

Ja kohta sukuun syntyy uusi vauva, joka…

Kun tytöt olivat ratsastusretkellään, A odotteli rannalla paikassa, jossa juuri sopivasti samaan aikaan heitettiin tuhkia mereen.