Islam Nusantara?

Olemme saaneet tutustua monenlaiseen uskonnonharjoittamiseen tämän monikulttuurisen Indonesianvuotemme aikana, sillä uskonnot ovat täällä mukana ihmisten päivittäisessä elämässä ihan eri intensiteetillä kuin esim. suomalaisessa normiarjessa. Kulttuuriperinteiden ja uskonnonharjoittamisen raja on tietysti aika häilyvä. Tosin samahan se on esim. suomalaisen joulunvietonkin kanssa (miltä osin se on uskonnonharjoittamista ja miltä osin paikallista ruokakulttuuria ja markkinataloutta).

Anyway, balilaisen hindulaisuuden, jaavalaisen buddhalaisuuden, Malesiassa kukoistavien perinteisten kiinalaisuskontojen ja tietysti erilaisten kristinuskon suuntausten lisäksi varsinkin Indonesian valtauskontoon eli islamiin on perehdytty varsin monipuolisesti. Näin tietysti paitsi siksi, että Indonesia sattuu olemaan maailman väkirikkain muslimienemmistöinen maa, niin toki myös siitä syystä, että suurin osa indonesialaisista ystävistämme ja tuttavistamme on islaminuskoisia.

Islam levittäytyi Indonesian saaristoon 1200-luvulta alkaen (vaikka ilmeisesti jo 700-luvulla täällä vieraili arabikauppiaita uuden uskontonsa kanssa). Ennen islamin saapumista Sumatran ja Jaavan kulttuuri oli pitkälti hindulaista ja buddhalaista sekä tietysti animistista. Vuosisatojen aikana islamin harjoittamisen arkeen sekoittui monenlaisia Indonesian saariston (=Nusantara) varhaisempia kulttuuripiirteitä ja uusiakin tapoja syntyi. Vähitellen indonesialaisella islamilla, jota jotkut kutsuvat Islam Nusantara:ksi, alkoi olla sellaisia paikallisia piirteitä, joita arabi-islamiin ei kuulunut. Tämä dilemma (eli Islam Nusantara vs. Islam Arab) näyttää keskusteluttavan indonesialaisia nykyään jonkin verran. Toiset näkevät, että ”puhdas” arabialainen islam ei saisi pitää sisällään mitään paikallisia piirteitä ja toiset taas näkevät, että kyse ei ole uskonnollisesta eriytymisestä vaan siitä, että uskonnon lisäksi on olemassa myös paikalliskulttuuria ja perinteitä, jotka ovat arvokkaita ja oikein, mikäli vain eivät ole ristiriidassa islamin periaatteiden kanssa.

Tuosta viimeisimmästä asiasta eli ilmiselvästä ristiriidasta perinteisten tapojen ja islamin välillä A:lla on ihan tuoreita omakohtaisiakin kokemuksia. Kun vierailimme valokuvaaja-P:n kanssa Siberutin viidakkosaarella, tapasimme tutun shamaanin, joka kertoi, että heidän perheensä uskonto on nykyisin islam (mikä oli tietysti siksikin hienoa, että viidakkoon rakennetusta uudesta moskeijasta jaettiin vaatetta ja muuta avustusta käännynnäisille). Mutta toisaalta meidätkin kutsuttiin viidakon keskelle perheen vanhaan perinnetaloon, jossa teurastettiin monta sikaa hääjuhlaherkuttelua varten. Kun ihmettelimme, eikös tämä perinteinen siansyönti nyt ole perheen uuden uskonnon vastaista, meille sanottiin, että kun palataan kylään moskeijan kupeeseen, ”tukitaan suut”, eikä tästä vanhojen perinteiden noudattamisesta sitten puhuta… Mutta tämä lienee ääriesimerkki.

Enemmän arabialaisen ja indonesialaisen islamin erojen pohtiminen kuulostaa näin maallikosta lähinnä teologiselta hiustenhalkomiselta. Minkälaista arabiankielistä Ramadanin päätösjuhlaan liittyvää toivotusta pitäisi lausua. Tai millaista uskonnollista päähinettä miehen pitäisi käyttää (perinteistä laatikkomallista malaijipäähinettä nimeltään ”songkok” tai ”peci” tai ”kopiah” vaiko turbaania eli ”sorban”).

Mutta perinteisesti indonesialaista islamia on pidetty hyvin suvaitsevaisena, joustavana ja esim. naisten huivit ovat olleet harvinaisia (yhtenä arabisaation merkkinä pidetäänkin mm. sitä, että huivien käyttö on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina). Hyvin tunnettua on myös se, että yksi saariston hartaimmista muslimikansoista eli länsisumatralainen Minang-kansa on ollut perinteisesti myös vahvasti matriarkaalinen yhteisö. Ja muutenkin Indonesiassa naisten asema bisnesten pyörittämisessä ja muussa kodin ulkopuolisessa elämässä on hyvin vahva.

Indonesialaista islamia ja indonesialaisia muslimeja tuntevasta tietysti mm. suomalaismediassa nykyään esiintyvä islam-kuva tuntuu kovin vieraalta.

islam IMG_0188

Tässä E tekee koulutehtävää penangilaisen moskeijan pihalla. Tehtävänä oli kertoa jostakin aasialaisesta uskonnosta…

pIMG_1710

Saudiarabialaisten rakentaman viidakkomoskeijan sosiaalityön mainos: mm. vaatteiden jakoa ja ilmaisia lääkkeitä tarjolla.

islam IMG_3910

The Jakarta Post:n pääkirjoituksesta 16.7.2015.

valentine IMG_6808

Länsisumatralaistytöt kampanjoivat peittävän vaatetuksen puolesta Valentinen päivänä.

islam IMG_0383

Jokaisella Indonesianmatkallamme olemme yleensä kiertäneet myös muslimivaatekauppoja.

hijab 4

Vaikka huiviostoksia onkin tehty vähän, niin kaiken muun lisäksi on K on päässyt kerran myös huivinkäyttökoulutukseen 🙂

hari raya IMG_3604

H ja A catwalkilla…

hatta 6 IMG_8582

Tämännäköinen on perinteinen malaijipäähine ”songkok”, jota muslimimiehet käyttävät mm. moskeijaan mennessään. Kuvassa Indonesian ensimmäinen varapresidentti Hatta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s