Perinnekatto länsisumatralaiseen tyyliin

Yleensä yksi vilkaisu lähitalojen katoille auttaa selvittämään, ollaanko edelleen Minang-kansan ydinalueilla Länsi-Sumatralla. Perinteiseen tyyliin rakennetuissa talonkatoissahan on nimittäin alueelle tunnusomaiset härän sarvia muistuttavat terävät piikkimäiset päätyulokkeet.

katto IMG_6676

Siinä niitä törröttää: länsisumatralaisia tikarinteräviä kattopäätykoristeita.

Länsi-Sumatralla kerrotaan tarinaa siitä, miten jaavalaiset joskus muinoin uhkasivat hyökätä rauhaa rakastavan Minang-kansan maille ja miten sota sitten onnistuttiin välttämään.

Asal mula berdirinya sebuah suku di bagian sumatera yaitu suku minangkabau di awali dengan terjadinya sebuah ancaman perperangan yang besar dari kerajaan yang kuat dan besar dari pulau jawa.. untuk menghindari terjadiya pertempuran fisik yang akan memakan banyak kerugian dan korban.. maka masyarakat di ranah minang.. bermusyawarah dan menemukan solusi agar perperangan tersebut di ganti dengan pertarungan adu kerbau.. usul tersebut di terima oleh raja yang berasal dari pulau jawa tersebut, akirnya di pilihlah kerbau yang sangat besar dan kuat..

Siang hari.. sehari sebelum pertandingan adu kerbau di laksanakan.. masyarakat ranah minang kembali berkumpul untuk bermusyawarah.. dan memikirkan taktik untuk mengalahkan kerbau sang raja dari pulau jawa tersebut.. dan dalam permusyawarahan tersebut di pilihlah oleh orang minang kerbau yang sangat kecil yang baru di lahirkan beberapa minggu yang lalu dan di rencanakan agar tidak di beri air susu untuk sementara agar sang kerbau untuk haus menyusu.. di kepalanya di pasanglah tanduk taji yang terbuat dari pisau yang sangat tajam.. saat pertandingan di mulai.. pada saat di lepaskan.. sang kerbau kecil tersebut langsung mengejar kerbau besar.. dan menyelinap ke bawah tubuh kerbau besar tersebut untuk mencari air susu.. namun karena kepala si kerbau kecil tersebut sudah di pasangkan taji tanduk yang terbuat dari pisau yang sangat tajam.. pada saat ingin menyusu.. kerbau kecil tersebut menyayat2 perut si kerbau besar.. dan akirnya si kerbau besar mati dan tumbang.. kemenangan untuk masyarakat minang.. maka atas kemenangan kerbau tersebut masyarakat menghargai nya dengan menyelipkan nama kerbau dalam suku yaitu ” MINANG KABAU ” .. yang artinya menang kerbau..

( http://dhianrabbanirahmat.blogspot.com/2012/10/sejarah-minangkabau.html )

Länsisumatralaiset ehdottivat, että sotimisen sijaan järjestettäisiin härkätaistelu ja se kansa, jonka härkä selviäisi voittajana, julistettaisiin myös sodan voittajaksi ilman, että varsinaista sotaa tarvitsisi edes käydä. Jaavalaiset suostuivat tähän ja kun sovittu härkätaistelupäivä koitti, toivat jaavalaiset paikalle ison ja vahvan elikon, mutta länsisumatralaisetpa yllättivätkin asettamalla taisteluun vain pienen heiveröisen vasikan. Kun nälässä jo päiväkausia pidetty ja nälkäkuoleman partaalla hoiperteleva vasikka sitten näki jaavalaishärän, se ilmeisesti luuli sitä emoksi, jolla olisi vihdoin maitoa tarjolla nälkäänäkevälle. Vasikka juoksikin härän mahan alle etsimään kauan kaivattua ravintoa, mutta vasikan päähän kiinnitetyt tikarimaisen terävät tekosarvet tekivät tehvävänsä ja viilsivät saman tien jaavalaisten härän vatsanahan auki. Niin voitti rauhaa rakastava Minang-kansa tämän taistelun ja jaavalaiset joutuivat poistumaan hävinneinä paikalta. Sanotaan, että kansa innostui huutamaan ”MINANG KABAU” (”menang kerbau” indonesiaksi tai suomeksi ”härkä voitti”), mikä on nykyisinkin ko. kansan etninen nimitys: Minangkabau (tai lyhyesti vain Minang).

Häränsarvisymboli on näkyvimmillään länsisumatralaisten perinnetalojen kattorakenteissa, mutta myös esim. perinteinen naisen juhla-asuun kuuluvan päähineen muoto toistaa samaa symboliikkaa.

Jos/kun rakennamme Länsi-Sumatralle talon tai jopa resortin, kattorakenteet ovat ilman muuta juuri tätä perinnetyyliä.

Muuten, myös muutamalla muullakin Indonesian alueella voi nähdä samantapaista häränsarvidisainia. Batak-kansa Pohjois-Sumatralla ja Toraja-kansa Sulawesilla ovat varmaankin tunnetuimmat esimerkit, koska ko. alueet ovat olleet varsin suosittuja turistikohteita. Molemmat mainitut perinnetalomallit kyllä poikkeavat selvästi länsisumatralaisesta, sillä vain Minang-kansan talojen kattorakenteet huipentuvat em. tarinan mukaisesti teräviin tikarimaisiin piikkeihin.

katto IMG_6686

Eipä voi erehtyä provinssista.

katto IMG_6680

Päätykoristeet ovat niin komeita.

katto IMG_6684

Siinä on härän vatsanahka ollut koetuksella…

katto IMGP3712

Nappasin tämän kuvan Maninjaun kraaterijärveltä. Voi katsoa mallia, kun oman kämpän kattoa aletaan rakentaa.

katto IMGP3710

Siitä se lähtee!

katto IMGP3715

Ja vielä katon tukirakenteita alhaalta päin. Eiköhän tuo näillä ohjeilla suju…

katto batak

Tämä EI ole Minang-tyyliä, vaan pohjoissumatralaista Batak-kansan perinnettä. (Kuva on otettu v. 2010, kun vierailimme viimeksi Toba-järvellä, jonne olisi muuten taas ensi viikolla tarkoitus suunnata pienelle hiihtolomareissulle.)

katto IMG_2159

Tämäkään EI ole länsisumatralaista tyyliä, vaikkakin ko. talo onkin rakennettu Länsi-Sumatralle (Maninjau-järvelle). Kyseessä on Sulawesin Toraja-kansan perinnetalomalli.

katto IMG_6692

Tämä sen sijaan on tyypillinen Minang-tyylinen kattorakennelma. Ko. talo löytyy E:n jalkapallojoukkueen harjoituskentän kulmilta.

katto IMGP4296

Minangkabau-kansan häränsarvi-innostus näkyy myös näissä perinnepäähineissä… (Lubuk Alung:n lukiolla tammikuussa räpsäisty kuva.)

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s